Eli eilinen meni suoraan sanoen päin p.. puuta. Hah. aloittaa elämänmuutoksen ja heti ensimmäisenä sortuu mässäilyyn ja huonoihin ruokavalintoihin. No, jos jotain positiivista täytyy hakea niin ainakin pystyn sen tänne kirjoittamaan rehellisesti, kuinka sorrun ja sorrun.. taas uudestaan.

Ja miksikö sorruin? Kävin eilen kaupassa ja ostin kaikkea hyvää ja terveellistä. Viime tingassa nappasin ostoskärryihin ruissipsit. Kärry kääntyi uhkaavasti sipsihyllyjä päin, mutta sain kaarrettua viimeisessä mutkassa sinne, missä nuo aah, niin hyvät ruissipsit odottivat. Ajattelin, että otan ne herkkupaloiksi ja mutustelen niitä silloin tällöin MUUTAMAN. Mutta miksi, oi miksi en voinut jättää näitäkän rauhaan makoilemaan kaupan hyllylle? Kotiin päästyäni ajattelin mutustella muutaman siinä samalla, kun katson toista pahettani (ruoan lisäksi siis) Naapureina Madridissa nauhalta sillä väliin rauhassa, kun Simo ottaa päivänokosensa. Mutta makuun päästyäni en sitten jättänytkään muutamaan, sillä söin koko pussillisen. Viimeisiä ahmiessani minun ei tehnyt enää edes niitä mieli vaan oikeastaan ne oksettivat jo. Mutta silti oli vain pakko laittaa käsi pussiin ja tämän jälkeen suuhun. Ja mitäkö tästä seurasi ähky ja ärsyttävä valkosipulin maku, joka maistui koko eilisen illan ja vieläkin tänä aamuna suussa.

Simon osalta eilinen meni loistavasti. Sain tilattua 4-rokotteen ensi maanantaiksi ja eilen syötiin myös matokuuri ja ahnaasti syötiinkin riisi-jauhelihaseoksen seassa. Pelkäsin kauheasti, miten tuo matolääke menisi alas, mutta ei onneksi edes näyttänyt huomaavankaan sitä. ja tänä aamuna tuli puhdas tulos, joten ei ainakaan matoja onneksi näyttäisi olevan. Lisäksi sain ostettua eilen sille hampaita suojaavia luita, sisältäen minttua ja persiljaa. Tuoksui henki sen jälkeen hyvältä. :D Lisäksi putsasin korvat. Oli niin puhdasta koiraa eilen.

Simohan on tuontikoira Latviasta. Haimme sen 3 ja puoli viikkoa sitten pääkaupunkiseudulta. Kaikkea ongelmia tuntui alku tuottavan, mutta nyt onneksi näyttää rauhoittuvan tilanne. Eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että Simo aloitettaisiin rokotuttamaan aivan alusta, vaikka sen EU-passissa onkin rokotemerkinnät. Kuulemma ei voida tietää, onko rokotukset voimassa, vaikka paperit niin väittäisivät. Samalla ELL saa myös tutkia, onko Simolla siru niskassa, niinkuin sen väitetään olevan. En yhtään osaa itse sanoa, onko sillä sitä, sillä en tiedä pitäisikö sen tuntua sormissa vai ei. No sittenpähän nähdään.

Lisäksi tuntuu kovin vaikealta tuo Simon ruokailu. Tai pikemminkin sen kuivamuonailu. Se kyllä syö ahnaasti raejuustoa, maitorahkaa, piimää, maksamakkaraa ja varsinkin tuota riisi-jauhelihaseosta. Mutta kuivamuona.. En tiedä, mitä tekisin sen kanssa. Olen yrittänyt pitää ruokailuvälejä pitkinä ja antaa ensin kuivamuonaa, mutta ei. ei mene suuhun, ei sitten millään. Simo oli saanut kasvattajallaan jotain italialaista kuovamuonaa, jota ei saa Suomessa, joten päätin ostaa sille Nutroa, joka on maissiton, vehnätön ja soijaton. Ei saisi ainakaan vehnäallergiaa. Mutta siis ei syö, ei vaikka päällänsä söisi tai yrittäisi syöttää kädestä yksitellen. Laittaa vain tiukasti suunsa kiinni. Ollaan yritetty syöttää sitä kuivamuonaa liuotettuna ja ei liuotettuna. Tuleekohan tuosta ongelmia, kun ei syö kuivamuonaa? Pitäisikö kuivamuonan vitamiinit (niitä kai niistä tulee?) korvata jollain ravintolisillä? Täytyypä kysäistä tuota(kin) ongelmaa eläinlääkäriltä. Onneksi se on jo ensi maanantaina.